Skype internet-puhelinpalvelun omistava yhtiö Microsoft jäi äskettäin kiinni ihmisten Skype-puhelujen kuuntelusta. Yhtiön työntekijät kirjoittivat kuulemiaan keskusteluja talteen.
Ensimmäinen kuuntelutapaus tuli ilmi elokuussa 2019 kun Microsoft käytti Skype-palveluun sisältyvää automaattista kielten käännösominaisuutta ihmisten puhelujen kuunteluun. Skypen käyttäjille kuuntelusta ei kerrottu mitään. Kuuntelun arvellaan liittyvän käännösohjelman paranteluun.
Microsoft myönsi epäsuorasti, että kuuntelua tehdään suunnitelmallisesti sillä yhtiö haluaa analysoida puhelujen ääntä (”analyse audio”).
Tammikuussa 2020 puolestaan The Guardian sai haastattelun työntekijältä, joka oli kuunnellut Skype-puheluita (ja myös Cortana-keskusteluja) ja kirjannut niitä talteen. Tämä työntekijä on britti, joten hänen käskettiin kuunnella brittienglannilla käytyjä Skype-puheluita. Hän sattui asumaan Kiinassa, jossa hän teki töitä Microsoftin palkkaamalle organisaatiolle. Työntekijät saivat tehtävänsä, salasanansa ja kohteet salaamattomina sähköpostiviesteinä. Kiinassa tätä yleisesti pidetään varmana tapana saattaa kaikki tieto viranomaisten haltuuun.
Jälleen kerran Microsoft myönsi työntekijöidensä (ja alihankkijoidensa) kuuntelevan Skype- ja Cortana-keskusteluja ja kirjoittavan niitä muistiin. Nyt yhtiö lisäsi kuitenkin siirtävänsä kuuntelutoiminnon pois Kiinasta. Näin Microsoft ilmoitti asian The Guardianille:
”Kuuntelemme lyhyitä jaksoja tunnistamattomien asiakkaiden puhetta, joka on pieni prosentti kaikesta käytöstä. Tarkoituksena on parantaa palveluiden ääniohjattuja toimintoja, ja joskus käytämme alihankkijoita tähän työhön. Tallennetut jaksot ovat tyypillisesti alle kymmenen sekunnin mittaisia, eivätkä niiden käsittelijät kuule pidempiä keskusteluja. Olemme kertoneet tästä asiakkaille, ja toimimme tiukan yksityisyydensuojan mukaan jota säädellään esimerkiksi Euroopan GDPR-lainsäädännössä.”
Tämä riitti minulle. Puhelujen kuuntelu on Microsoftilla suunnitelmallista toimintaa. Yhtiö tuhosi asiakkaiden luottamuksen palveluun, jolta yleensä odotetaan hyvin yksinkertaisia asioita, kuten puhelun katkotonta toimimista ja ettei keskutelua kuuntele ylimääräiset tahot.
Kenties jatkossa turvaudun ainoastaan matkapuhelimeen. Usean ihmisen kokoukset on kuitenkin helpompi järjestää tietokoneella, joten jokin Voip (voice over ip, ääniyhteys internetissä) palvelu on tarpeen olla. Ehkä Nextcloud-ohjelmiston Talk-sovellus voisi korvata Skypen. Skype-palvelua ei ole helppo noin vain heittää roskiin, mutta toisaalta, olenhan onnistunut pääsemään eroon käytännössä lähes kaikista Google-palveluista ja sovelluksista.
Skypen menestystarina
Skypen historia on upea pohjoismais/balttialainen menestystarina. Skype avattiin kaikelle kansalle internetiin 29.8.2003. Pari vuotta aiemmin ruotsalainen Niklas Zennström ja tanskalainen Janus Friis olivat palkanneet eestiläisiä ohjelmoijia operaattorille, jossa he olivat töissä. Zennström ja Friis kuitenkin jättivät operaattorin, sillä heillä oli startup-bisnekset alullaan.
Yhdessä eestiläisten ohjelmoijien kanssa Friis ja Zennström kehittivät idean ilmaisesta internetissä toimivasta puhelinpalvelusta. Heillä oli edellisestä startup-hankkeesta (Kazaa) toimiva vertaisverkko-ohjelmisto, jolla he saivat liikenteen hajautettua käyttäjien laitteiden kautta. Skypen ensimmäinen versio syntyi melko nopeasti vertaisverkon varaan.
Varsin pian, vuonna 2005, kauppapaikka Ebay osti Skypen. Ebay ei oikein tiennyt mitä sillä tekisi. Skype sai kehittyä ja kasvaa rauhassa. Microsoft osti Skypen vuonna 2011. Siitä alkoi Skypen voimakas muutos, joka vaikutti niin sen käyttöön kuin teknologiaan miten se toimii.
Tähän on tultu. Alunperin suojatuista puhelinyhteyksistään ja vertaisverkostaan tunnettu Skype toimii Microsoftin omistuksessa kuten mikä tahansa Googlen tai Facebookin palvelu, jossa käyttäjät ja heidän tietonsa ovat kauppatavaraa. Nyt tiedämme, että ainakin Microsoft kuuntelee Skype-puheluita, joten palvelun käytön jatkosta jokainen voi tehdä valistuneen päätöksen.
