Kategoria(t): Teknologia

Viisi teknologiatrendiä vuodelle 2024, joista yksikään ei ole tekoäly

Tekoälyä emme lähivuosina pääse pakoon mihinkään, sillä niin suuri tämä teknologian kehitysaskel on. Aiheesta on kuitenkin jauhettu ja sitä tullaan analysoimaan niin blogeissa kuin EU:n lainsäätäjien parissa sen verran paljon, että en tässä käsittele sitä lainkaan. Analysoin sen sijaan viisi teknologiatrendiä, jotka myös ovat vahvasti esillä jo vuonna 2024, mutta niiden vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen.

Tietoturvan kehittäminen on jokaisen asia

Konsulttiyhtiö Gartner julkaisi äskettäin oman näkemyksensä vuoden 2024 tärkeimmiksi teknologian trendeiksi, ja tietoturva vei tärkeimmän trendin tittelin. Konsulttien mukaan Risk and Security Management (Riskien ja tietoturvan hallinta) ja Continuous Threat Exposure Management (Jatkuva uhkille altistumisen hallinta) ovat organisaatioille ne ensisijaiset IT-asiat vuonna 2024.

Aivan sama koskee yksittäisiä ihmisiä, joista kaikki eivät välttämättä jatkuvasti käytä pöytä PC:tä tai kannettavaa tietokonetta, mutta heillä on kuitenkin pieni taskukokoinen tietokone jatkuvasti kädessä. Tietojen kalastelu on erittäin taitavaa työtä, jossa ihmisiä huijataan luovuttamaan tietojaan, joita ei koskaan pitäisi luovuttaa. Ongelma saattaa entisestään kehittyä vaikeammaksi sillä rikolliset tulevat soveltamaan tekoälyä huijauskuvioihinsa. Todennäköisesti kyberrikollisuudesta kasvaa niin laaja ongelma, että sen torjuminen ja ymmärtäminen täytyy nähdä osana jokaisen kansalaisen osaamista, kuten esimerkiksi verkkopankin käyttö.

Kyberrikollisuus lisääntyy: jokaisen on opeteltava perusasiat tietoturvasta.

Välineitä henkilökohtaisten tietojen omistamiseen

Syksyllä 2023 avattu Facebookin ja Instagramin maksullinen versio osoitti miten tärkeää henklökohtaisen datan kerääminen on mainoksilla tuloksensa tekeville verkkopalveluille. Moni kuvitteli maksullisen Facebookin ja Instagramin tarkoittavan sitä, että koska mainoksia ei siinä kohdenneta yksilöihin, palvelut eivät myöskään kerää heidän tietojaan. Eli maksamalla voisi pitää omat tietonsa itsellään. Näin ei ole, sillä Facebook ja Instagram keräävät kaiken henkilökohtaisen datan myös maksullisessa palvelussa.

Suomessa ja Euroopassa on selvää, että ihmiset itse päättävät kuka heidän tietojaan saa kerätä, tallettaa ja käyttää hyväkseen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ainakin vielä toistaiseksi tiedot kerännyt osapuoli omistaa datan. EU:n lainsäädäntö suojaa kansalaisia, mutta EU:n ulkopuoliset yritykset, kuten Meta tai Google eivät ole halukkaita kaikissa tapauksissa noudattamaan EU:n sääntöjä.

Startup-yritys nimeltään Vyvo Smart Chain näkee lohkoketjun (blockchain) mahdollisena ratkaisuna ihmisten oman datan suojaamiseen mahdollistaen samalla kuitenkin datan käytön. Sovellukset tallettavat käyttäjien datan lohkoketjuun kryptattuna ja käyttäjät päättävät mihin data menee ja mahdollisesti mihin hintaan.

Mihin suuntaan henkilökohtaisen datan omistajuus kehittyy? EU:n sääntely saa suuretkin internet-jätit muuttamaan käyttäytymistään vuoden 2024 aikana ja siitä eteenpäin. EU-kansalaiset saavat paremman tietosuojan. Siitä huolimatta jokaisen internetin käyttäjän tulisi ottaa suurempi vastuu omista tiedoistaan. On valtava tietoturvariski luovuttaa kaikki henkilökohtainen data verkkopalveluille, joista yksi saattaa pitää tarkasti huolta datasta, mutta toinen vuotaa datan eteenpäin rikollisille.

Henkilökohtaisen datan luovuttaminen on aina tietoturvariski: lainsäädäntö ja uudet välineet tulevat avuksi.

Yksi puhelintyyppi nousee suosioon

Taittuvat puhelimet ovat tulleet jäädäkseen. Ennen älypuhelimia taittuvat puhelimet olivat sellaisia, joissa toisessa osassa oli näppäimistö ja toisessa pieni mustavalkonäyttö. Uusissa taittuvissa älypuhelimissa näyttö on joustava mahdollistaen sen taittamisen.

Vaikka uusien puhelinten myynti on tasoittunut eikä kasvua juurikaan ole, vaan jossain myös kääntynyt hienoiseen laskuun, käytettyjen puhelinten kauppa kasvaa niin paljon, että jopa Applen odotetaan kiinnostuvan siitä, kertoo CCS Insightin johtava konsultti. Kunnostetut puhelimet, joihin on vaihdettu uusi akku ovat usein järkevä ostos.

Käytettyjen puhelinten kauppaa tulevat vauhdittamaan myös niin sanotut de-Googled -tuotteet. Tällä tarkoitetaan tietosuojastaan huolehtivien ihmisten tapaa suojata omia tietojaan, tietoturvaansa ja yksityisyyttä. He saattavat ostaa käytetyn puhelimen, joka on yhteensopiva jonkin de-Googled Android-ohjelmiston kanssa. Näitä ovat esimerkiksi e/OS, LineageOS, GrapheneOS, CalyxOS. Ohjelmistolla korvataan normaali Android-käyttöjärjestelmä. Tuloksena on puhelin, joka ei kerää käyttäjästään tietoa profilointia ja mainostajia varten, mutta siinä toimii samat Android-sovellukset kuin ennenkin.

Metaversumi löytää oikean suunnan

Metaversumi tuli suurellekin yleisölle tunnetuksi kun Facebook ryhtyi investoimaan virtuaalisen maailman kehittämiseen miljardeja dollareita. Myös Eurooppaan, Suomi mukaan lukien, oli tarkoitus perustaa kehityskeskuksia. Tekoälyn läpilyönti kuitenkin sai suuryhtiön laittamaan metaversumin kehittämisen investoinnit alhaisemmalle tasolle. Kehitys kuitenkin jatkuu, myös muualla.

Tähän asti metaversumissa tapahtuneesta on opittu, että päässä pidettävät raskaat erikoislasit, kuten Meta Quest eivät tuo ihmisiä metaversumiin. Joissakin peleissä ne voivat toimia, mutta jäävät pienen käyttäjäryhmän laitteiksi.

Mutta onhan myös Apple tuonut markkinoille Vision Pro lasit? Ne ovatkin ohjelmistojen kehittäjille tarkoitettu tuote, joiden avulla he voivat kehittää uudelle VisionOS-käyttöjärjestelmälle sovelluksia.

Meta Smart Glasses on Rayban-aurinkolasien designilla rakennettu kuvaamiseen tarkoitettu tuote, jota kohden Meta ilmeisesti metaversumissa tarvittavissa laseissaan pyrkii. Näillä laseilla ei vielä ole yhteyttä metaversumiin, mutta tekoälyn ohjaama, puhuva ja puhettä ymmärtävä assitentti laseissa kameran lisäksi on.
Metan investoinnista metaversumiin paras konkreettinen osoitus on Mark Zuckerbergin haastattelu, jossa hän ja haastattelija Lex Fridman ovat mukana omilla kasvoinaan, mutta virtuaalihahmoina. Se on paras katsoa itse, niin selviää mistä on kyse. Vielä toistaiseksi teknologia toimii vain erikoistilanteissa sillä sitä täytyy valmistella skannaamalla osallistujien kasvot monesta kulmasta. Lopulta tietokoneella on kasvon vivahteet ja ilmeet tallesta, jonka jälkeen se pystyy animoimaan reaaliajassa kasvot kun ihminen puhuu ja päätään liikuttaa.

EU:n rooli kyber-asioiden lainsäätäjänä vahvistuu

EU:n alueella vuonna 2018 voimaan astunut GDPR-lainsäädäntö on osoittautunut käännekohdaksi maailmanlaajuisesti kyberversumin säätelyssä. EU:n painoarvo niin digitaalisessa kuin reaalimaailmassakin on riittävän suuri, jotta internetiä koskevat säännökset heijastuvat lähes kaikkialle verkkoon liitettyyn maailmaan. Jopa Yhdysvalloissa muutama osavaltio on säätänyt GDPR-suojaa vastaavia lakeja. Joka tapauksessa, jos esimerkiksi internet-jättiyhtiöt kuten Google, Apple, Meta, tai Microsoft haluavat eurooppalaisia käyttäjiä niiden on ennemmin tai myöhemmin noudatettava GDPR:ää.

Vuonna 2023 voimaan astuneet DSA (velvoittaa verkkopalvelut huolehtimaan verkkopalveluiden sisältöjen asiallisuudesta) ja DMA (puolustaa kilpailua markkinoilla ja pyrkii estämään portinvartijoiden monopoliaseman) säännökset jatkavat samalla linjalla. Sama kuvio toistuu: suuryritykset EU:n ulkopuolelta eivät halua taipua uusiin sääntöihin mutta haluavat kyllä eurooppalaiset käyttäjät palveluihinsa. DSA ja DMA ovat jo saaneet aikaiseksi ensimmäisiä oikeusriitoja internet-jättien ja EU:n välille.

Yhdysvaltalainen teknologiayrittäjä ja sijoittaja, Kalifornian Silicon Valleyn vauhdikkaassa ilmapiirissä menestynyt Tom Kemp on kirjoittanut kirjan nimeltään Containing Big Tech: How to Protect Our Civil Rights, Economy, and Democracy (Internet-jättien kurissapito: Miten suojaamme oikeuksiamme, talouttamme ja demokratiaamme). Lukuisten tapahtumien ja esimerkkien avulla hän esittää EU:n sääntelymallin seuraamista myös Yhdysvalloissa.

Yhteenveto: Top 5 teknologiatrendiä 2024

  • Tietoturva on kaikkien asia
  • Työkaluja oman datan omistajuuteen
  • Mobiilaitteiden elinkaari pitenee
  • Metaversumi löytää suuntansa
  • EU:n kybersääntelymalli on vientituote