Kuka tykkää mistäkin on melkoisen henkilökohtainen asia, mutta kun on kyse tietokoneista, niin helppokäyttöisyys, luotettavuus, henkilökohtainen räätälöinti, sovellusvalikoima, suorituskyky ja monta muuta ominaisuutta ovat ihan todellisia, osin myös mitattavia ominaisuuksia. Siksi tuntuukin ihmeelliseltä julistaa, että jo pitkään vuolaasti ylistämästäni Windows 10 on löytänyt voittajansa.
Tämä tietokoneiden käyttöjärjestelmien ja etenkin niiden käyttöliittymien vertailu alkoi omalla kohdallani vakavalla mielellä muutama vuosi sitten. Käytin jatkuvasti rinnakkain sekä Apple Macbook että Windows-tietokoneita. Ajan mittaan Apple MacOS -käyttöjärjestelmä osoittautui niin masentavaksi kokemukseksi, että sain Apple-fanien vihat päälleni kerrottuani suoran mielipiteeni asiasta. Windows 10 on työn tuottavuuden, käytön helppouden ja sovellusohjelmavalikoiman kannalta kerta kaikkiaan paljon parempi ohjelmisto. Apple paikkailee lähes 20 vuotta vanhaa MacOS-ohjelmistoa minkä pystyy, mutta ei se valitettavasti siitä miksikään muutu. Windows 10 puolestaan on kehittynyt nykyiseen loistoonsa monen askeleen kautta, jotka tunnemme nimillä kuten Windows XP, Vista tai 7.
Siitä huolimatta väitän nyt, että Windows 10:tä parempi ohjelmisto tietokoneille on olemassa. Se on avointa lähdekoodia, ja asennettavissa ilmaiseksi. Windowsin voittaja on KDE Plasma. Se on Linux-käyttöjärjestelmässä toimiva graafinen käyttöliittymä.
Minulla ei ollut mitään aikomusta siirtyä Windows 10:stä Linuxiin kannettavalla tietokoneellani. Kävi kuitenkin niin, että palvelinohjelmistojen, kuten WordPress ja Nextcloud, konfigurointia ja testaamista varten tein yhdestä vanhasta tietokoneesta Linux-koneen. Kaikista muista käyttöjärjestelmistä poiketen Linuxissa voi valita minkä käyttöliittymän (klassisen komentorivin lisäksi) haluaa. Linuxin asennuksen jälkeen tietokoneen ruudulla näkyi Gnome-käyttöliittymä, tai Desktop kuten sitä Linux-maailmassa nimitetään.
Gnome oli sen verran ikävä käyttökokemus, että ymmärsin miksi Linux ei ollut yleistynyt henkilökohtaisissa tietokoneissa. Aikani Gnomea ihmeteltyäni satuin lukemaan artikkelin, jossa kerrottiin miten Linuxissa voi valita useasta käyttöliittymästä vaikka aamulle yhden ja iltapäivälle toisen. Halutut ohjelmistot asennetaan tietokoneelle, ja koneelle kirjautuessaan voi samalla valita käyttöliittymän. Kokeilin muutamaa ohjelmistoa. Esimerkiksi Xfce oli huomattavan paljon miellyttävämpi ja tehokkaampi työkäytössä kuin Gnome.
Lopulta löysin KDE Plasman. Parissa päivässä oli selvää, että se korvaa Windows 10:n pääasiallisesti käyttämässäni tietokoneessa.
KDE Plasma ei mielestäni muistuta Windows 10:ä ulkonäöltään eikä aina edes käyttötavoiltaan, mutta jotain samaa siinä täytyy olla, koska siirtyminen Windowsista Linux/KDE Plasmaan kävi niin helposti. Muutamaa ominaisuutta on täytynyt hakukoneella etsiä mistä ne löytyvät ja myös miten jotakin asetusta muutetaan on joutunut etsimään, mutta pääasiassa kaikki vain toimii niin kuin pitääkin.
Apple Mac -tietokoneiden käyttäjillä siirtyminen moderniin ja helppokäyttöiseen KDE Plasma-ohjelmistoon voi vaatia hieman pidemmän oppimisjakson, sillä MacOS-ohjelmisto on edelleen tukevasti jumissa 2000-luvun alkupuoliskolla.
Parasta KDE Plasma -ohjelmistossa on:
- Helppokäyttöisyys. Voi olla vaikea uskoa, että joku ohjelmisto on helpompi käyttää kuin Windows 10, mutta KDE Plasma on sitä. Tottakai tämä on mieltymysasia, ja muitakin kokemuksia ja mielipiteitä varmasti on.
- Nopeus. Vaihdoin kannettavan tietokoneeni käyttöjärjestelmäksi Debian 10/KDE Plasma -yhdistelmän, joka on nopeampi kuin koneessa aiemmin ollut Windows 10.
- Luotettavuus. Linux ja KDE Plasma toimivat erittäin luotettavasti. Vahingollista koneen kaatuilua ei ole tapahtunut.
- Räätälöinti. Plasmassa on lähes loputon mahdollisuus säätää nippeleitä, nappuloita ja ominaisuuksia mieleisekseen.
- Yksityisyyden suoja. Esimerkiksi Windowsin omistaja Microsoft kerää valtavan määrän henkilökohtaista tietoa tietokoneiden käyttäjistä, jollei käyttöjärjestelmän asetuksissa käy itse kieltämässä jokaista yksittäistä tiedonpalasta. Silti Microsoft imee joitakin tietoja, eikä sille oikein voi tehdä mitään. Apple ainakin on kertonut keräävänsä vähemmän tietoa, mutta kerää kuitenkin. Linux-käyttöjärjestelmässä tiedonkeruuongelmaa ei ole, koska ei ole pääkonttoria mihin tietoa kerättäisiin. Jonkin Linux-distribuutiopaketin takana voi kuitenkin olla yritys, joka tietoa kerää. Yksittäinen koneeseen itse asennettu sovellusohjelma voi luonnollisesti tehdä mitä tahansa. Mikäli asentaa ja käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia, niiden ilmoittamiin ominaisuuksiin voi luottaa, sillä koodin voi tarkastaa.
- Sovellusohjelmavalikoima. Monesta tutusta sovelluksesta on tarjolla Linux-versio, ja vielä useamman ohjelman voi vaihtaa suunnilleen vastaavaan Linuxille tehtyyn tuotteeseen. Olen myös joutunut tilanteeseen, että on ollut pakko saada jokin Windows-ohjelma toimimaan Linuxissa. Ratkaisuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi Virtualbox ja Wine. Näiden käyttöönotto vaatii asiantuntijaa, joka osaa laittaa tekniikan kuntoon, jonka jälkeen Windows-ohjelman voi asentaa normaalisti.
Harmittavia piirteitä KDE Plasma -ohjelmistossa ovat:
- Sekalainen tapa asentaa sovelluksia. Linux koostuu monesta liikkuvasta osasta. Ytimen toiminnasta vastaa Linus Torvalds, ja muista komponenteista monet yritykset, organisaatiot, riippumattomat ryhmät, ja yksittäiset kehittäjät. Sovellusten löytäminen on melkoista hakemista, mutta ennen kaikkea niiden asennus voi olla monipolvinen seikkailu. KDE Plasmassa on onneksi hyvä toiminto Software Center, joka toimii kuten Apple App Store, ja auttaa paljon.
Linux/KDE Plasma -ohjelmistopaketin voi asentaa Windows-tietokoneeseen itse jos on teknistä osaamista. Viime vuosina joidenkin pienten tietokonemerkkien lisäksi myös suuret brändit kuten Lenovo ja Dell ovat tuoneet Linuxin tehdasasennuksen vaihtoehdoksi Windowsille.
Suosituimmat Linux Desktop -ohjelmistot
Espanjalainen Muy Linux kysyi mikä on paras Linuxissa toimiva käyttöliittymäohjelmisto, ja sai 4000 vastausta. Voittaja oli KDE Plasma: 32,5% vastaajista piti sitä parhaana ohjelmana. Toiseksi parhaaksi ylsi Gnome 25,2% osuudella.
