Monet ammattilaiset ovat tehneet etätöitä kauan ennen kuin toimistoja oli olemassakaan. Tietotyön ja freelance-työn yleistymisen mukana yhä useampi haluaa tehdä töitä omassa rauhassa jossakin muualla kuin yrityksen tai viraston toimistotilassa. Yleensä etätyöhön riittää kun internet- ja puhelinyhteys pelaa ja tietokone toimii. Monilla moderneilla työpaikoilla jatkuvaan tai satunnaiseen etätyöhön suhtaudutaan myönteisesti, mutta etätyöläisen omaksi huoleksi jää silti monta asiaa. Tässä vinkkejä kyselystä, jossa kartoitettiin etätyön hyviä ja huonoja puolia.
Työkaluja sosiaalisen median tehokkaaseen käyttöön kehittävä yritys Buffer on julkaissut tutkimuksen State of Remote Work 2019, jossa kyseltiin etätyön hyviä ja huonoja puolia. 99% kyselyyn vastanneista ammattilaisista piti etätyötä heille sopivimpana tapana työskennellä nyt ja jatkossa.
Bufferin kyselyyn vastasi 2471 etätyöläistä lähinnä Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Valtaosa vastanneista työskentelee IT-alalla, palvelutehtävissä ja markkinoinnissa.
Kokemukset etätyön hyödyistä
Suurimmiksi hyödyiksi toimiston ulkopuolella työskentelylle koettiin joustava aikataulu ja mahdollisuus tehdä siellä missä itselle parhaiten sopii. Tämä johtaakin suoraan toiseen etätyön mahdollistamaan trendiin, digitaalisiin nomadeihin. He matkustelevat maailmalla, mutta sen verran rauhalliseen tahtiin, että ehtivät tehdä töitä samalla.
Kolmanneksi eniten mainittu syy siirtyä etätyöläiseksi Bufferin kyselyssä oli saada olla enemmän aikaa perheen kanssa. Tässä on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Jos on tarkoitus tehdä töitä kotona tai muussa omassa tilassa, se harvoin voi tarkoittaa aikaa, joka vietetään perheen kanssa. Hyvin, hyvin harvassa työssä voi samalla pitää seuraa perheelle kun työskentelee. Etätyöläisiltä tosin yleensä säästyy työpaikalle kulkemiseen käytetty aika, joten sen ajan voi tietysti käyttää mihin vain.
Liian kova työtahti ja suuri työkuorma ovat etätyöläisen suurimpia huolia
Keskeytykset työhön, sosiaalisten kontaktien puute etätyöpäivän aikana ja puutteellinen apu kolleegoilta olivat ongelmia monelle, mutta eivät läheskään kaikille.
Bufferin kyselyn mukaan kirkkaasti suurin etätyöläisen huoli on vaikeus irrottautua töistä.
Töiden lopettaminen ja ajatusten irrottaminen niistä on myös monen tuntemani etä- ja kotityöläisen tunnistama ongelma. Jonkin täysin muun asian ajattelu tai tekeminen vaatii itsekuria ja päätöksiä, joista pidetään kiinni.
Tehokkaan etätyöpäivän rakenne
Tuottava päivä etätöissä rakentuu työjaksojen ja taukojen varaan. Quartz kertoo Draugiem Groupin tutkimuksesta, jossa työntekijöiden ajankäytöstä kiinnostunut yritys seurasi heidän tekemisiään sovelluksen avulla. Seurantasovellus mittasi ajanjaksot, jotka työntekijät käyttivät tehtäviinsä, ja vertasi tätä heidän aikaansaannoksiin.
Johtopäätös oli yllättävän selkeä. Ideaali tietotyön jaksotus tämän tutkimuksen mukaan on 52 töitä ja 17 minuuttia mitä tahansa muuta kuin työtä. Tämä rytmi oli paras työn tuottavuuteen johtavan keskittymiskyvyn ylläpidon kannalta.
Suunnilleen tunti työtä, noin vartti taukoa -jaksotusta noudattaneet työntekijät eivät hairahtuneet niin usein verkon tai sosiaalisen median vetovoimaan, jotka eivät auttaneet heitä työtehtävissä.
Taukojen aikana on tärkeä saada pää tyhjäksi työasioista. Nimenomaan tällä oli positiivinen vaikutus tuottavuuteen ja jaksamiseen.
Tutkimus paljasti työpäivän rakenteen lisäksi myös toisen tärkeän asian: työtuntien määrä ei oikestaan vaikuttanut aikaansaannoksiin. Ajan käytön jaksotus oli se tärkein tekijä. Taukoja johdonmukaisesti pitäneet työntekijät olivat selkeästi tuotteliaampia kuin itsepintaisesti pitkää päivää tehneet.
Työpöydän kuva Tribesh Kayastha.
