Posted in Teknologia, verkosto

Maailman älykkäimmät kaupungit ovat tässä – hetkinen, miten kaupunki voi olla fiksu?

Älykkäistä kaupungeista (smart city) puhutaan paljon, jopa niin paljon että konsulttitoimisto IMD on julkaissut Smart City Index -raportin, joka mittaa kaupunkien älykkyyttä. No niin, tuo termi on hieman harhaanjohtava sillä oikeasti IMD on arvioinut 109 kaupungin hallintomallin toimivuutta ja miten ne hyödyntävät modernia teknologiaa asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Helsinki on raportin mukaan maailman toiseksi älykkäin kaupunki.

25 älykkäintä kaupunkia maailmassa vuonna 2020 ovat (edellisen vuoden sijoitukseen verrattuna nousu tai lasku suluissa):

  1. Singapore (0)
  2. Helsinki (+6)
  3. Zürich (-1)
  4. Auckland (+2)
  5. Oslo (-2)
  6. Kööpenhamina (-1)
  7. Geneva (-3)
  8. Taipei City (-1)
  9. Amsterdam (+2)
  10. New York (+28)
  11. Münich (uusi tällä listalla)
  12. Washington D.C. (+19)
  13. Düsseldorf (-3)
  14. Brisbane (+13)
  15. Lontoo (+5)
  16. Tukholma (+9)
  17. Manchester (uusi)
  18. Sydney (-4)
  19. Vancouver (-6)
  20. Melbourne (+4)
  21. Montreal (-5)
  22. Hampuri (uusi)
  23. Newcastle (uusi)
  24. Bilbao (-15)
  25. Wien (-8)

Kuten listasijoituksista käy ilmi, Euroopan kaupungit pärjäsivät hyvin vertailussa: 25:stä korkeimmalle sijalle yltäneistä peräti 15 on vanhalla mantereella.

Koko englanninkielisen raportin yksityiskohtaisine kaupunkiarviointeineen voi lukea täältä.

helsinki, näkymä kruununhaasta hakaniemi ja kallio
Helsinki: Hakaniemi ja Kallio.

Mikä se älykäs kaupunki sitten on?

IMD:n vertailussa arvioitiin kaupungin älykkyyttä seuraavilla mittareilla:

  • Terveys ja turvallisuus: puhtaanapito, turvallisuus, kierrätys, ilman saasteet, terveydenhoito, ja miten paljon näitä palveluja on asukkaiden saatavilla verkon kautta.
  • Liikenne: liikenteen sujuvuus, julkinen liikenne, autojen ja polkupyörien varauspalvelujen saatavuus, sovellukset julkisen liikenteen lippuja ja aikatauluja varten.
  • Aktiviteetit: vihreät alueet, kultturitapahtumat, ja lippujen digitaalinen saatavuus.
  • Työ- ja opiskelumahdollisuudet: koulutusjärjestelmän toimivuus, työnhakupalvelut, IT-tietojen ja taitojen opetus kouluissa, internetin yleinen saatavuus ja nopeus.
  • Hallinto: minimaalinen korruptio, asukkaiden ääntä kuullaan, digitaalisiin asiakirjoihin tutustuminen vaivatonta, äänestys verkon kautta.

IMD:n raportti ei suoraan määrittele älykästä kaupunkia, mutta esimerkiksi EU sellaisen määritelmän on tehnyt:

”Älykäs kaupunki on paikka, jossa perinteiset verkot ja palvelut tehostuvat digitaalisten ja telekommunikaatioteknologioiden avulla asukkaiden ja liiketoiminnan hyödyksi.
Älykäs kaupunki yltää informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) avulla parempaan resurssien hyödyntämiseen ja pienempiin päästöihin. Se tarkoittaa tehokkaita kuljetusverkostoja, veden jakelu- ja poistojärjestelmiä, ja tehokkaampia tapoja valaista ja lämmittää rakennuksia. Se tarkoittaa myös kaupungin hallinnon vuoropuhelua asukaiden kanssa ja reagointia uusin tilanteisiin, turvallisempia julkisia tiloja, ja vanhenevan väestön tarpeiden huomioonottamista.”

Klaava.com kirjoitti älykkäiden kaupunkien paremmuusjärjestyksestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *