Microsoft investoi Linux-ohjelmien kehitykseen jo niin paljon resursseja, että on syytä katsastaa mitä kaikkea on tekeillä ja mihin se johtaa. Virtuaalinen Linux käyttöjärjestelmä Windows Subsystem for Linux versio 2, Terminal-pääteohjelma, Defender-tietoturva ja tekeillä oleva Edge verkkoselaimen Linux-versio ovat vuoden 2020 aikana saataville tulleita tai tulevia tuotteita.
Windows Subsystem for Linux versio 2 (WSL 2) on Microsoftin paketoima Linux-ydin, jonka voi aktivoida vaikka Windows-kannettavassa. Komentorivillä voi sitten antaa Linux-komentoja ja yrittää käynnistellä ohjelmia. Oma WSL versio 1 kokeiluni päättyi melko lyhyeen, sillä en päässyt tekemään niitä asioita mitä olisin halunnut, enkä keksinyt mitä hyödyllistä WSL:llä oikein voisi tehdä. Ilman muuta tuote kuitenkin kehittyy ja tilanne vielä muuttuu.
Microsoft julkaisi kesäkuussa 2020 Windows-tietokoneista tutun Defender-tietoturvaohjelmiston sekä Linux että Android-laitteille. Tuotteen nimi on Defender Advanced Threat Protection, saatavilla tällä hetkellä Microsoftin Enterprise-lisenssin haltijoille eli suurille asiakkaille. Defender asentuu ainakin näihin Linux-kokoonpanoihin: RHEL 7.2+, CentOS Linux 7.2+, Ubuntu 16 LTS tai uudempi, SLES 12+, Debian 9+, Oracle Linux 7.2.
Microsoftin uusi Edge-verkkoselain on jo monessa yhteydessä nähty toimivan Linux-koneessa. Vuoden 2020 loppuun mennessä Edgen kaupallisesti valmista versiota Linux-käyttöjärjestelmälle odotetaan saataville.
Microsoft myös tukee ja kehittää Linux-ohjelmistoja pilvipalveluissaan omien Windows-pohjaisten ratkaisujen rinnalla. Kaiken kaikkiaan, Linuxiin liittyvää aktiviteettia on niin paljon, että Microsoftista on tullut suurin yksittäinen avoimen lähdekoodin kehittämistä tukeva ja tekevä organisaatio.
Avoimen lähdekoodin ja Linuxin asiantuntijapiireissä Microsoftin heittäytymista on katseltu ja arvioitu sekä kriittisesti että suopeasti (varsinkin viime aikoina). Kukaan ei ole vielä löytänyt Microsoftin sisäistä PowerPoint-kalvosettiä, jossa paljastettaisiin yhtiön Linux-strategia. Mihin Microsoft lopulta tähtää?
Yksi kirkas kohde on yhtiön pilvipalvelujen kilpailukyky. Jos asiakkaiden vaatimus on saada palveluita Windowsin lisäksi Linux-alustalla, sitä Microsoft haluaa tarjota.
Sovellusohjelmat, kuten Edge ja Defender voivat olla tapa kerätä asiakkailta tietoa automaattisesti. Nythän Microsoft ei Linux-tietokoneiden käytöstä ja käyttäjistä tai Android-laitteista suoraan tietoja saa imettyä, mutta Edge ja Defender voivat korjata tämän puutteen. Tämä spekulaatio pohjautuu pitkälle siihen kun noin kuusi kuukautta sitten otin käyttöön uuden Windows 10 -tietokoneen. Käyttöönottoprosessi oli pitkä ja vaiheikas lähinnä siksi, että sekä Microsoft että tietokoneen valmistaja vaativat vahvistuksia kymmenille asioille, joita ne halusivat koneen käytöstä ja käyttäjästä kerätä. Oletusvastaus oli aina tietojen luovutus, joten vaati tarkkavaisuutta vastata kieltävästi. Windows 10 -ohjelmistossa on tiedonkeruu oletuksena päällä, ja vaatii aika tavalla vaivaa estää edes osa siitä. Skype on Microsoftin tuote, joka on jo jäänyt kiinni ihmisten puheluiden kuuntelusta.
Windowsin käyttäjien kannalta käyttöjärjestelmän vahvuus on erinomainen käyttöliittymä ja hyvä ohjelmistojen saatavuus. Jos Windows-käyttöliittymän alla olisikin Linux-käyttöjärjestelmä, se ei tavallista käyttäjää heilauttaisi mihinkään suuntaan, mutta edistyneet käyttäjät olisivat mielissään. Linuxin vahvuus ja Windowsin vahvuus samassa paketissa. Puhtaan avoimen lähdekoodin aktivistit eivät ehkä tästä innostuisi.
Yksi suosittu teoria Microsoftin voimakkaalle panokselle Linux-ohjelmistoihin on suurten yritysten tapa lopulta yrittää omia itselleen kaikki mahdollinen. Microsoftilla on pitkä ja tuottoisa historia juuri tällaisessa toiminnassa.
Alla olevaan kommenttikenttään saa laittaa linkin Microsoftin Linux-strategiakalvosarjaan, jos sellaisen on sattunut jossain näkemään.
