Mobiililaitteiden kehityksessä tapahtuu kulissien takana koko ajan kun samaan aikaan kännykänomistaja tekevät omia valintojaan hylkäämällä yhden trendin ja valitsemalla toisen. Otetaan esimerkiksi 5G. Teknisesti se on huima saavutus, mutta ovatko sen hyödyt toistaiseksi olleet niin ihmeelliset? Tilanne tosin voi muuttua 5G:n suhteen, mutta ainakin trendit elävät seuraavien viiden tärkeän kehityssuunnan kanssa vuosina 2023 ja 2024.
1. Puhelinten kasvava koko johtaa uusiin laiteratkaisuihin
Kun eräs Suomessa pääkonttoriaan pitänyt puhelinvalmistaja oli voimissaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, valmistajat kilpailivat siitä kuka osaa tehdä pienimmän ja siroimman puhelimen. Älypuhelinten mukana tuotteiden koko lähti kasvuun, jotta näytöille saataisiin mahdollisimman paljon informaatiota. Helmikuussa 2023 julkaistu Samsungin huippumalli on saanut jo 6,8 tuuman näytön. Se on yhtä suuri kuin pienet 7 tuuman tabletit ja suurempi kuin 6 tuuman e-kirjojen lukulaitteet.
Puhelinten vahvuus – aina ja kaikkialle mukana kulkeva laite – katoaa jos kokoa kasvatetaan liikaa. Siksi taittuvat puhelimet, kuten Samsung Flip ja Fold tai Microsoft Surface Duo ovat nyt kiivaan kehityksen kohteena. Vielä haasteena on löytää hyvin toimiva ja kestävä rakenne, mutta kun se keksitään niin taittuvien puhelinten suosio on taattu.
Toinen kehitystrendi on paluu pieniin näyttöihin. Sellaiset ihmiset, jotka eivät vietä koko eläämänsä puhelimen jatkeena, vaan tekevät vain muutaman määrätyn asian puhelimellaan pärjäävät mainiosti pienellä laitteella.
2. Apple iPhone ja Android-puhelinten vaihtoehdoksi nousee tietoturvallinen tuote
Älypuhelinten käyttöjärjestelmiä hallitsee käytännössä kaksi ohjelmistoa: iPhonen IOS ja Googlen Android. Apple IOS:n markkinaosuus on 18,8% ja Androidin loput 81,2% (tilastojen tekijät eivät edes laske muita sillä ne ovat niin pieniä tekijöitä). Suosiosta huolimatta laajasti tutkittu ja tunnistettu ongelma on kummankin käyttöjärjestelmän ja niiden sovellusohjelmien jatkuva tiedonkeruu käyttäjistään. Asiantuntija toisensa jälkeen vahvistaa, että tiedonkeruuta ei pysty lopettamaan vaikka puhelimen asetuksia säätäisi mihin asentoon tahansa. Ne imuroivat henkilökohtaista dataa eteenpäin myytäväksi joka tapauksessa.
Tähän ongelmaan on olemassa hyvin toimivia kaupallisia ratkaisuja, mutta niitä ei vielä ostoskeskuksen puhelinkaupasta löydy, vaan ainoastaan verkkokaupoista. Yksi toimiva ratkaisu on Android-ohjelmisto, josta on poistettu kaikki Googlen sovellukset ja toiminnot. Ne on korvattu turvallisilla ohjelmilla ja tietoturvaa kohennettu. Tällaisia tuotteita on useita, kuten Murena, Volla ja Brax2.
Linux-käyttöjärjestelmällä toimivia puhelimia kehitetään monella taholla, mutta kaupallisia projekteja on vielä vähän (Librem 5 on yksi niistä). Koska toimivia Linux-puhelimia kuitenkin on, jostain myös löytyy yrittäjiä, jotka lähtevät tuotteistamaan ja markkinoimaan niitä.
Tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa tarjoaville puhelimille alkaa olla kysyntää, mutta se suuri menestys sekä Google-vapaille Android-laitteille että Linux-puhelimille on luvassa vasta sitten kun jokin suuri valmistaja päättää markkinoida tuotteitaan vaihtoehtoisella ohjelmistolla.
3. Mobiilimaksaminen yleistyy, kun samaan aikaan EU valmistelee digitaalista käteistä
Kortilla maksaminen on Suomessa käteistä yleisempää, mutta nyt trenditietoiset ihmiset ovat siirtyneet maksamaan puhelimella. Kauppiaan maksupäätteelle ei vilauteta pankkikorttia, vaan kännykkää. Puhelimessa ovat maksukortin tiedot sovelluksessa, kuten MobilePay, Google Pay tai Apple Pay tallessa. Sovellukset hoitavat rahan siirtelyyn tarvittavat toimenpiteet. Erillistä pankkikorttia ei välttämättä tarvitse pitää mukana.
Samaan aikaan – jo parin vuoden ajan – kuitenkin EU:n hallinnossa ja jäsenmaiden virastoissa on kiivaasti valmisteltu EU:lle yhteistä digitaalista käteistä ja yhteistä digitaalista identiteettiä. Digitaalinen identiteetti tai lompakko (Digital Wallet / Digital Identity) on henkilökohtaisten asiakirjojen turvalliseen tallettamiseen tarkoitettu teknologia. Puhelimessa voi aina pitää saatavilla esimerkiksi passin, ajokortin, ja tutkintotodistuksia, jotka ymmärretään kaikissa EU-maissa.
Mobiilimaksamisen kannalta puolestaan digitaalinen euro on tulossa nykyisten setelien, pankkikorttien ja puhelinten maksusovellusten rinnalle uudeksi maksutavaksi. Digitaalinen euro on kuten seteliraha, mutta bittimuodossa, eli kyse on keskuspankin kontrolloimasta käteisestä CBDC, Central Bank Digital Currency. Suomesta EU:n valmistelutyössä mukana oleva Atte Jantunen arvelee digitaalisen euron olevan kansalaisten puhelimissa aikaisintaan vuoden 2026 loppupuolella.
Vaikka maksukortit, puhelinten maksusovellukset ja digitaalinen euro eivät ole täsmälleen sama asia, niiden kesken syntyy kilpailutilanne. Minkä maksutavan kansalaiset valitsevat? Jos EU saa aikaiseksi tietoturvallisen digitaalisen euron, sillä on paljon etuja puolellaan. Se on universaali maksutapa (ainakin Euroalueella) koska se on käteistä. Maksajan ei tarvitse miettiä käykö hänen korttinsa tässä maksupisteessä. Rahan vastaanottajan ei tarvitse maksaa palkkioita kenellekään, joten kauppiaille se on mieluisaa rahaa. Yksityisyydensuoja mietityttää asiantuntijoita jo nyt, mutta se on EU:n työssä huomioitu oleellisena tavoitteena.
4. Täydennetty todellisuus on virtuaalitodellisuutta käytännöllisempi
Täydennetty todellisuus (augmented reality, AR) on ollut olemassa jo vuosia, mutta ainoastaan Pokemon Go -peli on tähän mennessä onnistunut soveltamaan teknologiaa siten, että suuri yleisö siitä on kiinnostunut. Täydennetyn todellisuuden sovellusten ideana usein on katsella maailmaa puhelimen kameran näyttämän kuvan kautta, jonka päälle sovellus lisää hyödyllistä tai viihdyttävää aineistoa.
Teknologia on nyt olemassa (5G, puhelinten suuret näytöt, tehokkaat prosessorit, muistia riittävästi) täydennetyn todellisuuden sovelluksille tavallisissa puhelimissa. Se on asteittain mutta varmasti tulossa osaksi karttoja, pelejä, sosiaalista mediaa ja monia muita sovelluksia.
Sovellukset, jotka puolestaan hyödyntävät virtuaalitodellisuutta tai metaversumin kaltaisia konsepteja vaativat vielä kehitystyötä ennen kuin ne ovat valmiita suuren yleisön käyttöön. Silmille asetettavat erikoislasit ovat tällä hetkellä liian korkea kynnys suurelle menestykselle muualla kuin videopelimaailmassa.
5. Tekoäly tulee puhelinsovelluksiin
Tekoälystä on kirjoitettu ja tehty elokuvia jo kymmeniä vuosia, mutta vasta nyt teknologia on kasvamassa välineeksi, jota voidaan hyödyntää työssä, liiketoiminnassa, opiskelussa, politiikassa ja viihteessä. Tyypillisesti tekoälyteknologia vaatii laskentatehoa, valtavasti tallennustilaa päättelyssä tarvittavalle datalle ja sovellukselle opetetut algoritmit ratkomaan ongelmia. Kaikki tämä tehdään tehokkailla palvelintietokoneilla suurissa tietokonesaleissa, ei mobiililaitteissa. Puhelin lähettää pyynnön palvelimelle, joka kaivelee hetken tietokantojaan, algoritmit pohtivat sopivimman lopputuloksen, ja puhelin saa vastauksen.
Tekoäly tulee puhelimiin sovelluksissa, jotka osaavat soveltaa teknologiaa järkevästi. Hahmontunnistukseen tekoälyä varmaankin jo käytetään, mutta puhelinten kameraohjelmista voi tehdä älykkäitä, samoin kuin viestintäsovelluksista ja monista muista. Nähtäväksi jää riittääkö mainosrahoitus kattamaan suurten palvelintietokoneiden aiheuttamat kulut puhelinten sovelluksissa, vai tuleeko useista sovelluksista maksullisia.
Pääotsikon kuva Frederik Libfert.
